Olen aina pitänyt Batmania hiukan hölmönä hahmona. Onhan kyseessä miljardööri, jonka käsitys tehokkaimmasta rikollisuuden torjunnasta on partioida kaduilla pukeutuneena pitkiin kalsareihin ja lepakonkorviin ja mukiloida yksittäisiä rikollisia. Ihmepoika Robin on jotenkin vielä häiritsevämpi, hänellä kun ei ole edes pitkiä kalsareita, vaan pelkästään lyhyet.
Parhaat tarinat -kokoelmaan on koottu Batman-tarinoita suunnilleen seitsemältä vuosikymmeneltä. Tarinoiden piirrostyyli ja Batman-tulkinnat vaihtelevat suuresti, mutta mistään johdonmukaisesta hahmonkehityksestä ei kokoelman perusteella voi puhua. En myöskään sanoisi useimpia tarinoita kovinkaan hyviksi – jos nämä ovat niitä parhaita, niin enpä haluaisi joutua lukemaan huonoimpia.
Oli kokoelmassa kuitenkin ihan siedettäviäkin tarinoita. Pidin erityisesti Yksinäisen miehen tarinasta vuodelta 1987, ja siinä etenkin hillittömästä Bruce Waynen opiskeluaikoja käsittelevästä osuudesta. Batmanin hahmonkehityksestä kiinnostuneille suosittelen kuitenkin melkeinpä mieluummin Warren Ellisin Planetary-tarinaa Night on Earth (ilmestynyt Planetary – Crossing Worlds -kokoelmassa), jossa eri Batman-tulkinnoilla herkutellaan oikein kunnolla.
 |
| Tarinasta Rehellisen rikollisen tapaus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti