Kun olin lapsi, minulle luettiin paljon Pikku-Marjan eläinkirjaa. Erityisesti mieleen on jäänyt runo Äkäinen on vuohipukki - eli niinkään dramaattisen hybris - nemesis -tematiikkansa takia, vaan koska mielessäni yhdistin pikkukuvan pukin aina Jeesukseen.
Eikä mikään ihme. Onhan kuvassa ristinmuotoinen kappale, piikikkäitä kasveja, kärsimystä sekä karvainen, kiharainen hahmo.
Tämän väärinkäsityksen valossa voimmekin pohtia, onko lasten uskonnollisessa kasvatuksessa järkeä. Tulokset eivät ainakaan puhu puolestaan.
Lähikirkkomme alttaritaulussa olevaa hahmoa muuten luulin kummitukseksi. En edelleenkään ole ihan varma, esittääkö se Pyhää Henkeä vai haudasta nousevaa Kristusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti