Turun Sanomien välistä putkahti tänään muotiliite. Vastaavat liitteet eivät yleensäkään juuri juhli journalistisella tasollaan, mutta tämänpäiväisessä huomiota kiinnitti poikkeuksellisen sekava juttu. Jutun aiheena oli vartalotyypin mukainen pukeutuminen - tai ehkä kyseessä olikin isokokoisten tai pyöreiden naisten pukeutuminen, mene ja tiedä. Jutussa annettiin joka tapauksessa ymmärtää, että vaikkapa Y-vartalotyypin harteikkuus on ikään kuin automaattisesti "isokokoisuutta" tai "pyöreyttä", ja että O-vartalotyypin nainen on pyöreä joka puolelta kaulasta alaspäin.
Perinteiseen vartalotyyppijaotteluun tällainen tulkinta ei tietenkään kuulu - vartalotyypit kertovat vain vartalon eri osien suhteesta, ja hyvin laihallakin naisella voi olla vaikkapa päärynävartalo, jos hänen yläosansa ja alaosansa ovat eri kokoa. Lisäksi ainakin itse miellän kookkaat tai isokokoiset naiset ihan eri asiaksi kuin pyöreät: kookas voi olla esimerkiksi harteikas ja atleettinen 180-senttinen nainen, kun taas pyöreä voi olla siro, mutta ylipainoinen 150-senttinen. Juttu oli kirjoitettu sen verran sekavasti, että sen perusteella sai kuvan, ikään kuin samat pukeutumisohjeet sopisivat kaikille vartalotyypeille, kunhan niissä on jotakin "isoa" - tai edes isompaa kuin jokin toinen ruumiinosa.
Miksi tartun yksittäiseen lehtijuttuun? Syitä on kaksi. Ensinnäkin laatu. Ymmärrän kyllä, että muotijuttujen pääasiallinen tarkoitus on esitellä mainostajien vaatteita, ja että kuvien rinnalla tekstin osuus on vähäarvoisempi. Jotakin järkeä kuitenkin leipätekstiinkin kaipaisin - muutenhan siihen voisi laittaa pelkkää lorem ipsumia. On hämmentävää, että toimitukset maksavat toimittajalle tai avustajalle välillä ihan päättömistäkin teksteistä.
Toinen syy liittyy tekstin varsinaiseen asiasisältöön. Muoti- ja kauneusteollisuus yrittää mielestäni löytää uusia tuotteita myydäkseen naisista mitä naurettavimpia vikoja, joita tuotteiden muka olisi tarkoitus korjata. Esimerkistä käy se tapaus, kun yritin ostaa kampaamokaupasta shampoota värjäämättömille, käsittelemättömille, vaurioitumattomille ja muutenkin ihan tavallisille hiuksilleni: ei onnistunut, koska naisten hiuksissa on lähtökohtaisesti shampoonvalmistajien mukaan aina jokin vika, jota pitäisi korjata. Tavallisten, hyväkuntoisten hiusten shampoota ei löytynyt koko puljusta, vaan kaikki oli tarkoitettu tavalla tai toisella käsitellyille, värjätyille, latteille tai kuiville hiuksille. Ja nyt saamme edellä kuvailemastani jutusta lukea, että eri vartalonosien erikokoisuus onkin "isokokoisuutta" tai "pyöreyttä" - siis läskiä, herrajumala, yök! Muoti- ja kauneusteollisuuden maailmassa normaalia naista ei olekaan, on vain joukko vikoja, joita teollisuudenala rientää korjaamaan.
Vastustan tällaista pöljyyttä.
Tuo shampoojuttu on kyllä aivan totta! Minulle yritetään kaupata kampaajalla aina jotain shampoota, mutta sopivaa ei löydy. Minulla on pitkät, paksut ja värjäämättömät hiukset, ja joka kerta saan kuulla että "mitä, onko tämä oma väri? mitä, eikö sinulle ole lisäkkeitä?"
VastaaPoista