Koska olen kaikessa muussakin niin hyvä, päätin kokeilla siipiäni iskelmäsanoittamisen alalla. Tässä on ensimmäinen sarjasta epäilemättä loistavia suurteoksia.
Yksinäinen porsas
Taivas itkee synkkää vettä päälle sukutilan tän
Isä ryyppäs tukiaiset, sitten hirteen meni hän
Siilo sortui, navetasta pelkkä tukiranka on
Vaimo lähti, kohtaloni lienee yhtä onneton
Nyt mua yksinäinen porsas tuolla vartoo
Oottaa pientareella pellon jäätyneen
Kaikkeni mä yritin, mut silti routa porsaan vei
Miks eloss' ihmisen käy näin, sitä ymmärtää voi ei
Ehkä vielä joskus kukkii ruusut onnen, ilonkin
Toisess' elämässä navettakin nousee ehommin
Isän ehkä vielä tapaan, raitis silloin on jo hän
Kädet ristin, Jeesukselta pyydän uuden elämän
Mut vain yksinäinen porsas mua vartoo
Oottaa pientareella pellon jäätyneen
Kaikkeni mä yritin, mut silti routa porsaan vei
Miks eloss' ihmisen käy näin, sitä ymmärtää voi ei
Päättyäkö täytyy eloni, oi Herra, armahda!
Minä kärsin niin kuin Kristus, päästä minut pahasta!
Turhaan kaikuu rukoukseni, Jumalani vaikenee
Kun solmin köyttä pihakoivuun, Pohjantähti hymyilee
Vielä yksinäinen porsas mua vartoo
Oottaa pientareella pellon jäätyneen
Kaikkeni mä yritin, mut silti routa porsaan vei
Miks eloss' ihmisen käy näin, sitä ymmärtää voi ei
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti