Jälkipolven lähestyessä vuoden ikää on aika lausua sananen lukuisista lukemistani synnytys-, lastenhoito- ja lastenkasvatusoppaista. Kun oman lapsen syntyessä kokemusta lapsenhoidosta ei ole yhtään, tietoa on saatava jostain, vaikka sitten kirjoista.
Valitettavasti joudun toteamaan, että suurin osa alan kirjallisuudesta näyttää olevan mitä hirvittävintä roskaa. Erityisesti synnytysoppaat ovat kokemukseni perusteella hyödyttömiä, jopa naurettavia. Ensisynnyttäjille suosittelenkin mieluummin äitiysblogien synnytyskertomusten lukemista: toisin kuin kirjoista, joissa tunnutaan käsittelevän pelkästään jonkinlaista abstraktia ihannesynnytystä, niistä on mahdollista saada realistinen kuva siitä, mitä siellä synnytyksessä ihan oikeasti tapahtuu.
Lastenhoito-oppaat ovat hiukan parempia, mutta niistäkin löytyy virheellistä tietoa, hyödyttömiä ohjeita ja ennen kaikkea typerää ehdottomuutta. Ehdottomuus vallitsee sekä valtavirtaa että marginaalia edustavissa oppaissa. Opaskirjojen mukaan lasta tulee kantaa liinassa mahdollisimman paljon tai muuten hänen emotionaalinen kehityksensä häiriintyy (omani ei ole suostunut olemaan liinassa kuin lyhyitä aikoja, ja kirjojen väitteistä huolimatta liinassa kantaminen on raskasta). Niiden mukaan kestovaippa on aina ja kaikkialla terveellisempi kuin kertakäyttövaippa (meillä ne falskasivat, hiersivät ja aiheuttivat punoitusta). Kirjoissa sanotaan, että sormiruokailu on luonnollisempi ja lapselle sopivampi ruokintatapa kuin soseiden syöttäminen (meidän lapsemme ei edelleenkään suostu laittamaan ruokaa itse suuhunsa, vaikka sitä on treenattu monta kuukautta). Opaskirjojen mukaan lasta ei saa nukuttaa rinnalle, koska sitten hän ei opi koskaan nukahtamaan mitenkään muuten (kyllä muuten oppii, eikä se ole edes vaikeaa). Oppaissa käsketään olemaan ehdottoman johdonmukainen käskyissä, kielloissa, kehumisessa ja torumisessa, tai lapsesta kasvaa hämmentynyt häirikkö (onko oikeasti olemassa ihmistä, joka pystyy täydelliseen johdonmukaisuuteen?)
Parhaat lastenhoito-ohjeeni olen saanut jostain muualta kuin kirjoista. Ne ovat tässä:
- Kuuntele lasta.
- Tee sillä tavalla, mikä itsestä tuntuu hyvältä
Kuten sanottu, suurin osa alan kirjoista on aika huonoja. Nostan kuitenkin esille kolme mielestäni lukemisen arvoista teosta. En suosittele noudattamaan niiden ohjeita kirjaimellisesti, mutta mielestäni näissä kolmessa kirjassa on ensimmäistä lastaan odottavalle hyödyllistä tietoa.
Jane Chumbley: Breastfeeding. Nursing Your Baby and Introducing Bottles. Käytännöllinen opas imetykseen. Kirjan lukeminen tosin ei juurikaan auttanut minua, kun itse aloittelin imetystä väsyneenä ja pölähtäneenä. Suosittelenkin kysymään, olisiko lapsivuodeosastolla töissä imetykseen erikoistunutta kätilöä.
Elizabeth Pantley: Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön. Kirjan menetelmä on aika käsittämätön, mutta kirjassa on hyödyllistä tietoa vauvan unesta. Ennen kaikkea kirja antaa perheelle luvan hyväksyä se, ettei lapsi välttämättä nuku kovin hyvin, ja se on ihan normaalia.
Gill Rapley: Omin sormin suuhun. Sormiruokailua voimakkaasti propagoiva teos, jossa kuitenkin on hyödyllistä tietoa vauvan syömään oppimisesta. Kannattaa huomata, että kaikki vauvat eivät tosiaankaan suostu syömään itse, vaikka heitä kannustettaisiinkin siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti