Eräässä facebook-keskustelussa puhuttiin kotimaisen kirjallisuuden dissaamisesta. On olemassa ihmisiä, jotka eivät lue kotimaista kaunokirjallisuutta, koska pitävät sitä kategorisesti huonona tai uskovat, etteivät lähtökohtaisesti pidä siitä. Monien keskustelijoiden mielestä tällainen oli käsittämätöntä, koska Suomessa ilmestyy paljon kirjoja, eikä koko maan kirjallisuuden kentästä voi tehdä päätelmiä muutaman lukemansa kirjan perusteella, saati kokonaan kotimaista kirjallisuutta lukematta.
Kuulun itsekin kotimaisen dissaajiin. Vanhat menevät, mutta nykykirjallisuus on mielestäni huonoa. Tarkemmin sanottuna olen lukenut ehkä viitisentoista 2000-luvulla ilmestynyttä suomalaista kirjaa, enkä ole keskimäärin pitänyt niistä. Monet ovat ihan ok, jotkut ovat kamalia, osa niin mitäänsanomattomia, ettei niitä edes muista lukeneensa. Yksikään lukemani 2000-luvulla kirjoitettu suomalainen kaunokirjallinen teos ei ole mielestäni ollut loistava.
Keskustelu sai minut kuitenkin tajuamaan, että 15 on aika pieni otos. Päätän nyt antaa kotimaiselle nykykirjallisuudelle uuden mahdollisuuden ja lukea muutamia kirjoja. Jos näistä ei löydy mitään kivaa, pitäkööt tunkkinsa. Lista perustuu saamiini suosituksiin, eli nämä ovat kaikki sellaisia kirjoja, jotka ovat jonkun mielestä hyviä tai ainakin ihan luettavia. Tässä listani:
Tuomas Vimma: Raksa
Roope Lipasti: Rajanaapuri
Päivi Alasalmi: Valkoinen nainen
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Kirotun maan kulkijat (julk. toukokuu 2014)
Vakavahko genretön ei ole listassa kovin hyvin edustettuna. Lukisin sellaistakin, mutta minulle suositellut kirjat käsittelevät juonikuvausten perusteella aiheita, jotka tuntuvat vähän ankeilta (esimerkiksi nälkäkuolema ja Pirkko Saision elämä - onneksi sentään eri kirjassa). Jos joku keksii mukavasta aiheesta kirjoitettua genretöntä suomalaista nykykirjallisuutta, saa suositella!
Hih, tässähän on hyviä vinkkejä minullekin. :) Olen lukenut noista vaan Jääskeläisen kirjan, ja se oli ihan ok, vaikka pidinkin enemmän niistä parista muusta PIJ:n kirjasta (Lumikko ja yhdeksän muuta, Sielut kulkevat sateessa). Mutta ehkä ne sitten on jotain genrekirjallisuutta... Teemestarin kirja on hiipinyt kiinnostuslistalleni, kun sitä on niin paljon hehkutettu. Kesällä ajattelin kokeilla. :)
VastaaPoistaJääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta on kyllä loistava, eikä yhtään vähempää! :) Sinisalolta myös uusin Auringon ydin menee helposti kategoriaan loistava. Jos ei ole vielä lukenut Ennen päivälaskua ei voi, niin se myös. Ja tuo Itärannan Teemestarin kirja, mainitsen itsekin vielä sen. Itse tosiaan olen innostunut nyt viime aikoina 2000-luvun Suomikummasta, minkä voi kenties huomata... Tuoreista genrettömistä Sami Lopakan Marras oli mielestäni mahtava, mutta sitä ei välttämättä oikein voi suositella rokkibändihuumoriin perehtymättömille... :D Itse pidin kyllä Saision Punaisesta erokirjasta, ei se nyt suunnattoman ankea muistaakseni ollut.
VastaaPoistaEnnen päivänlaskua olen lukenut parikin kertaa - parikymppisenä pidin sitä aivan loistavana, vangitsevana ja upeana, kolmekymppisenä en enää niin paljon. Siinä häiritsee nykyään niinkin olennainen asia kuin epä-Linnamainen Linna-mukaelma. Olen vähän hankala asiakas...
PoistaNiin ja Saisio on varmaan ihan hyvä, mutta olen katsonut lapsena liikaa Elämänmenoa ja saanut ikuisen kammon Saisiota kohtaan. :P
PoistaNiin juu, se tuotannon alkupään Saisio olikin ilmeisesti varsin kurjuudessa vellovaa... En oo lukenut muuta kun ton mainitsemani, ja nyt on Betoniyö elokuvaversiona odottamassa tossa pöydällä katsomista.
PoistaHeip! "Vakavahko genretön" on minulle pienoinen arvoitus, mutta silläkin uhalla suosittelen kahta: Juha Itkosen Myöhempien aikojen pyhiä ja Reko Lundánin Ilman suuria suruja. Tekivät molemmat minuun aikanaan suuren vaikutuksen.
VastaaPoistaAhaa, kiitos! Vakava genretön on kieltämättä epämääräinen ilmaisu, mutta tarkoitan sillä sellaista kirjallisuutta, joka ei ole spefiä, romantiikkaa, jännitystä jne. eikä myöskään humoristista. Sellaista ns. aikuisten ihmisten vakavasti otettavaa kirjallisuutta. ;)
PoistaNo nämä ehdottamani ovat juuri sitä!
Poista