Matkustin eilen pitkästä aikaa junalla. Päätin repäistä ja oikein ostaa kirjan matkalukemiseksi. Valitettavasti suunnittelemaani aivot narikkaan -julkaisua (Dan Brownin uusinta) ei ollut saatavilla, ja muutenkin R-kioskin valikoima oli hiukan ankea: tarjolla oli sen sortin kotimaista uutuuskirjallisuutta, jossa pyyhitään pöytää likaisella tiskirätillä ja ihmissuhteet ovat vaikeita, sekä pankin räjäyttäjänä teos nimeltään Prinssi ("tässä kirjassa on kaikki se, mitä Fifty Shadesissa olisi pitänyt olla"). Paniikissa päädyin lopulta ostamaan Caitlin Moranin feninistisen pamfletin - onhan feminismi tärkeää, ja kirjassa mainittiin alushousut.
Kirjaa lukiessani koin ällistyttävän, hulppean, positiivisen yllätyksen. Moran kirjoittaa paitsi hauskasti, myös selkeästi ja fiksusti. Hänen tyylinsä on kepeä ja humoristinen, mutta analyysinsa siitä huolimatta ennenkuulumattoman terävää. Erityisesti pidän siitä, ettei Moran tuomitse, määrittele tai lokeroi muita naisia: hän ei sano, että kotiäiti olisi huonompi nainen tai feministi kuin uranainen, eikä hän väitä, että palkkatasa-arvo olisi tärkeämpi kysymys kuin vaikkapa brassivahauksen ongelmat. Moran on oikea feministi toisin kuin jotkut feminismin kaapuun verhoutuvat hyypiöt, jotka oikeita naisena olemisen tapoja määritellessään sortuvat olemaan suorastaan patriarkaatin veroisia naisten sortajia.
Voinkin lämpimästi suositella kirjan lukemista kaikille, myös miehille. Sillä vaikka Moran näennäisesti kirjoittaakin naisista ja naisille, pohjimmiltaan hänen kirjassaan on kyse ihmisenä olemisesta. Kaikki kiteytyy siihen, miten ihminen kohtelee toista ihmistä, olipa tämä sitten mies tai nainen.
Nostaisin mielelläni esille joitakin Moranin uskomattoman älykkäistä ja terävistä oivalluksista, mutta koska kirja on niitä aivan täynnä, en pysty valitsemaan. Pyydänkin jokaista lukemaan kirjan itse. Varoituksen sanana lausun kuitenkin, että osa kirjan käsittelemistä aiheista on melko rankkoja - itselläni nousi kyyneleet silmiin esimerkiksi lukiessani Moranin kuvausta hänen ensimmäisen lapsensa syntymästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti