Tiedonhakua, case tammenterho

Olen jo pitkään miettinyt, voiko tammenterhoja käyttää ihmisen ravintona. Tänä syksynä päätin selvittää asian, ja siitä tulikin kiinnostava esimerkki tiedonhankinnasta.

Kuten useimmat nykyaikaiset ihmiset, aloitin googlaamalla. Hakulauseke "tammenterhot ruokana" tuotti ensimmäiseksi osumaksi Kyllä äiti tietää -blogin, jonka mukaan tammenterhoista saa ihmisille sopivaa ravintoa joko liottamalla tai keittämällä. Koska blogikirjoitus vaikutti vähän hippimäiseltä, päätin tutkia asiaa myös muualta. Seuraavaksi löysin Heikki Ruususen omakustanteisen e-kirjan Tammenterhot ruokana. Kirjan saadakseen täytyy kuitenkin luovuttaa sähköpostiosoitteensa, ja Ruusunen vaikutti hieman liian hipiltä (anteeksi nyt, kaikki hipit), joten halusin tutkia ensin vielä jotain muuta lähdettä. Osuinkin Luomuruokaa lapselle -blogiin, jonka mukaan tammenterhot ovat myrkyllisiä. Myrkyllisyys ei tietenkään kuulosta ruokahalua herättävältä, joten asiaa piti tutkia lisää.

Työpaikalle päästyäni etsin kaikki kirjat, jotka käsittelevät tammenterhojen syömistä. Tässä on koottuna terhojen syöntiin liittyvä tieto:

Elias Lönnrot, Flora Fennica: ”Tammenterhoja taidetaan käyttää kahvin asemasta joko siltään tahi tavallisten kahvipapuin lisäyksellä.”

Toivo Rautavaara, Mihin kasvimme kelpaavat: ”Terhoissa on huomattavan paljon parkkihappoa, minkä vuoksi ne eivät sellaisinaan sovi ihmisravinnoksi. Mutta jos terhot kuoritaan, rouhitaan, keitetään miedossa lipeävedessä, huuhdotaan ja kuivataan, saadaan melko hyvänmakuista pähkinäainesta, joka voidaan hienoksi jauhettuna tai survottuna käyttää leipomuksiin. Kuivatuista terhoista sellaisinaan paahdettuina saadaan kahvinkorviketta.”

Harri Metsälä, Puukansa: ”Hapon saa poistettua terhoista, kun ne rouhitaan ja keitetään miedossa lipeävedessä, huuhdotaan ja kuivataan. Tämän jälkeen niistä voi jauhaa jauhoja, joilla maustetaan ja jatketaan leipomuksia. Terhoja on käytetty myös kahvinvastikkeissa.”

Edmund Launert, Nyttiga växter: ”Mogna ollon har använts som kaffesurrogat. Skalas, rostas och mals. Används tillsammans med eller utan vanligt kaffe.”

Inger Ingmanson, Kan man äta sånt?: […] om man kokar ur dem i flera vatten, hela eller malda, tills varken kokvatten eller ollon längre smakar beskt går det bra att använda dem på många olika sätt. Ekollonmjöl blandas med vanligt mjöl och bakas till bröd, men man måste sätta till mera jäst än vanligt eftersom det jäser dåligt. Ekollonbröd har en ”vild” smak som inte går att beskriva. […] Ekollon har rostats och förr använts som kaffeersättning.” Ingmanson ehdottaa myös terhojen glaseerausta sokerilla ja suolaamista.

Hendrik Relve: Puiden juurilla: ”Terhot on kerättävä täysin kypsinä ja mieluiten ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Ne puhdistetaan kuoresta, leikataan neljään osaan ja pannaan likoamaan puhtaaseen, makeaan veteen kahdeksi päiväksi. Vesi tulee vaihtaa päivittäin kolmeen kertaan. Sen jälkeen otetaan yksi osa terhoja ja kaksi osaa vettä ja kuumennetaan vesi kiehuvaksi. Sitten terhot hienonnetaan lihamyllyssä ja kuivataan. Lopuksi terhonpalaset jauhetaan jauhoksi. Oikein valmistettu terhojauho muistuttaa maultaan pähkinäpensaan pähkinää ja on myös likimain yhtä ravitsevaa. Jauhoista voi valmistaa monenlaisia leivonnaisia. Leivonnaisten maun ja laadun parantamiseksi niihin voi lisätä hieman vehnäjauhoja. Leivontaohjeiksi sopivat kaikki vehnäleipäreseptit.”

Jouni Toivanen: Viettelevät villiyrtit: ”Paahda tammenterhoja 140-asteisessa uunissa 15 minuuttia, kunnes niiden kuori halkeaa. Kuori jäähtyneet tammenterhot, ryöppää kolme kertaa ja kuivaa huoneenlämmössä. Kuivuneet terhot säilyvät kylmässä noin viikon. Voit myös pakastaa ne. Ryöpätyn tammenterhon maku on mieto, joten voit käyttää sitä ronskisti. Tammenterhossa on pähkinäinen, kastanjamainen, suklainen ja kahvimainen maku. Uuta siitä makua kastikkeisiin, liemiin, maitoon tai likööriin. Tammenterhokahvilla voit maustaa suklaan, valkosipuliruoat tai kastanjat.”

Kirjoissa siis esiteltiin useita erilaisia tapoja esikäsitellä terhot: liottaminen, keittäminen, keittäminen lipeävedessä ja ryöppääminen. Varsin hämmentävää. Tässä vaiheessa alistuin tilaamaan hippi-Ruususen e-kirjan, joka osoittautuikin hyvin asiantuntevaksi opukseksi. Ruusunen antaa yksityiskohtaisia ja hyviä ohjeita terhojen käsittelystä, tiivistettynä suunnilleen näin:

• kelluta, älä syö kelluvia
• kuivaa auringossa
• älä kuori valmiiksi vaan säilytä kuivattuina ja kuorimattomina
• kuivatut ja kuoritut terhot huuhdotaan kylmällä vedellä (tästä on tarkemmat ohjeet kirjassa, Ruusunen käyttää blenderiä ja menetelmä on melko monivaiheinen)
• vaihtoehtoinen menetelmä on kuumavesihuuhdonta, missä pitää käyttää koko ajan kiehuvaa vettä, muuten erä on pilalla
• kuumavesihuuhdottuja terhoja ei voi Ruususen mukaan käyttää leivonnassa yksinään, koska ne eivät pysy leivottaessa kasassa

 

Ruusunen todellakin siis vaikuttaa asiantuntijalta, mutta koska hänen ohjeensa hieman poikkeavat painetuista kirjoista lukemastani tiedosta, ja omakustanteet ovat aina vähän epäilyttäviä, halusin verrata niitä vielä eri lähteeseen. Googlasin tällä kertaa englanniksi hakulauseella "eating acorns". Päädyin Eat the Weeds -sivustolle, jonka terho-ohjeet ovat jokseenkin linjassa Ruususen kanssa. Täällä varmistuin myös siitä, että Yhdysvalloissa ja Suomessa kasvaa eri tammilaji, ja Suomen terhot ovat paljon kitkerämpiä kuin Yhdysvaltojen.

Mitä tästä opimme? Kun opiskelin, oli tapana painottaa, että Internet ei ole luotettava lähde. Luotettavaa tietoa löytyy painetuista lähteistä ja niidenkin kohdalla on sitä parempi, mitä virallisemmasta painotuotteesta on kyse. Tämä ei kuitenkaan oikeastaan pidä paikkaansa. Vaikka kirjoista löytämäni tiedot tammenterhojen syömisestä eivät suoranaisesti ole väärin - terhoja todella voi käsitellä monella eri tavalla - asiantuntevimmat ja yksityiskohtaisimmat ohjeet löytyivät Ruususelta ja Eat the Weedsin Green Deanelta, noilta hieman hippimäisiltä epämääräisten asioiden syöjiltä. Tiedonhakuprosessi paljastaakin myös sen, että olen ennakkoluuloinen tiettyjen tiedonlähteitten suhteen.

Niin - mites ne terhot? Rupesinko syömään niitä? Pieni satsi terhoja likoaa tällä hetkellä muoviämpärissä. Kun terhot ovat syömäkunnossa - mihin ilmeisesti voi mennä viikkokin - kerron valmistusprosessista luontoblogini puolella.

Huom. Älä ryhdy terhojen valmistukseen pelkästään tämän blogikirjoituksen perusteella. En ole vielä maistanut terhoja, joten en tiedä, saako niistä oikeasti myrkyttömiä näillä keinoilla. Suosittelen lukemaan tarkempia ohjeita joko Ruususelta tai Eat the Weedsistä. Ja kuten kaikkien myrkkyjuttujen kanssa, kannattaa olla erittäin huolellinen ja noudattaa ohjeita tarkasti.