perjantai 24. elokuuta 2012

Pornoa kirjastoon?

Palaan vielä Suomen Kuvalehdessä eilen ilmestyneeseen yleisten kirjastojen valintapolitiikkaa käsittelevään juttuun, tarkemmin sanottuna jutun loppuun. Tikkurilan musiikkikirjaston informaatikko, sananvapausasiaa aktiivisesti ajava Heikki Poroila ”toivoo jonkun kirjaston rohkean naisjohtajan puolustavan julkisesti myös reilusti eroottisten sisältöjen kirjastokelpoisuutta”. Jutussa ”reilusti eroottisilla sisällöillä” ilmeisesti tarkoitetaan pornoelokuvia ja -lehtiä, ainakin Playboy mainitaan ennen Poroilan kommenttia. Poroila on muistaakseni ennenkin peräänkuuluttanut pornoa kirjastoihin ja harmitellut, kun muut kirjastoalalla työskentelevät eivät halua keskustella asiasta. Mielestäni aihe on kiinnostava, ja on harmi, ettei se ole herättänyt kirjastoväessä tämän suurempaa mielenkiintoa. Keskustellaan siis, vaikka en ”rohkea naisjohtaja” olekaan.

On useita syitä, miksi pornoa ei yleensä hankita yleisiin kirjastoihin.

1) Sitä saa jo. Suomessa on kuusi vapaakappalekirjastoa, joihin tulee kaikki Suomessa ilmestyneet painotuotteet, siis myös pornolehdet. Lehtiä voi kaukolainata oman kaupungin- tai kunnankirjaston välityksellä tai lukea vapaakappalekirjastoissa paikan päällä. Kaukolainaaminen maksaa muutaman euron, ja yleensä lehtiä ei lainata kotiin – vapaasti tutkittavissa ne kuitenkin ovat. Lisäksi pornoa kuulemma on helppo löytää netistä. Tietysti jos pornon ystävällä ei ole nettiyhteyttä ja tietokonetta kotona, ja kirjasto kieltää pornon katselun tiloissaan, tilanne on ongelmallinen. Pornoelokuvien saatavuus on rajoitetumpi: niitä voi toki vuokrata, mutta vuokrahinnat lienevät vitosen luokkaa per filmi per päivä – kovin pienituloisella ei siihen siis ole varaa.

2) Lasten suojelu. Lasten suojelun pornolta voi helposti leimata siveydensipulimaiseksi kukkahattutäteilyksi. Kysymys on siitä huolimatta mielestäni relevantti. Pornolle altistumisen aiheuttamia haittoja lapsen kehitykselle ei liene todistettu aukottoman tieteellisesti, mutta kirjastotyö onkin käytännön työtä, jossa voi käyttää tieteellisten todisteiden lisäksi myös tervettä järkeä ja yleistä elämänkokemusta. Yksi ratkaisu olisi pitää lapsille sopimattomat eroottiset aineistot niin sanotusti tiskin alla, mistä niitä pääsisi lainaamaan esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Toisaalta pornoelokuvat voisivat ehkä olla esillä ilman kansipapereita, koska pelkän dvd-levyn näkeminen tuskin aiheuttaa lapsissa kovin suuria vaurioita. Aineistojen pitäminen tiskin alla olisi kyllä mielestäni huono ratkaisu, koska se sitoisi työvoimaa ja tiloja sekä rajoittaisi aineiston houkuttelevuutta lainaajien silmissä.

3) Eettiset ongelmat. Pornoteollisuus kytkeytyy toisinaan sellaisiin ikäviin ilmiöihin kuin järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Kirjaston ei pidä mielestäni tukea näitä ilmiöitä edes välillisesti. Jos on olemassa ”reilun kaupan pornoa”, sellaista voisi hankkia.

4) Vastuu veronmaksajien rahoista. Kuten kirjastoalalla toimivat tietävät, eroottisia kuvia sisältävä aineisto päätyy kirjastosta usein nopeasti varkaitten käsiin. Kuvia myös leikellään irti. Lisäksi pornografinen aineisto tuppaa helposti sotkeutumaan (koska eihän sitä nyt yleensä käytetä pelkän akateemisen mielenkiinnon, vaan ihan toisenlaisten himojen tyydytykseen; kokemukseni perusteella ainakin videovuokraamon pornoelokuvat saattavat välillä olla aika limaisia). Mitä järkeä on käyttää määrärahoja sellaisen aineiston hankkimiseen, joka tuhoutuu välittömästi?

Järkevään rahankäyttöön liittyy mielestäni myös kysymys aineiston laadusta. Laadun määritelmät ovat tietysti subjektiivisia ja alttiita Suomen Kuvalehdessä kauhistelluille henkilökohtaisille mielipiteille. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos aineiston ainoa tarkoitus on tyydyttää esimerkiksi tirkistelynhalua tai aiheuttaa seksuaalista kiihottumista, sen paikka ei ole kirjaston hankintalistan kärjessä. Sama koskee myös esimerkiksi kielellisesti tai sidokseltaan huonolaatuisia kirjoja.

Mielestäni on ihan hyvä ratkaisu, ettei kirjastoihin hankita esimerkiksi juorulehtiä, harlekiinikirjoja tai pornoa. Kyseessä ei mielestäni ole niinkään asiakkaitten suojelu itseltään kuin kirjastonhoitajan ammattitaidon käyttäminen siihen, että asiakkaille tarjotaan laadukkaita aineistoja. Tämän sanottuani haluan kuitenkin korostaa, että ”laatu” on niin epämääräinen käsite, että sen sisällöstä pitää käydä keskustelua.

5) Henkilökohtaiset mielipiteet. Valintatyötä tekevillä kirjastonhoitajilla on jonkin verran vapautta sen suhteen, millaisia aineistoja kirjastoon hankitaan. Alalla luultavasti työskentelee myös ihmisiä, joiden mielestä porno on inhottavaa, ja jotka eivät hankkisi sitä, vaikka syitä 1 – 4 ei olisikaan olemassa.

Lisätietona todettakoon, etten itse työssäni tee aineiston valintaa. Omalla vastuullani oleva kokoelmatyö on senlaatuista, että siinä ani harvoin törmää eroottiseksi luokiteltavaan aineistoon. Esittämäni näkemykset eivät myöskään liity millään tavalla työpaikkani kokoelmapolitiikkaan, vaan ovat omia pohdintojani.

Pitäisikö kirjastoissa olla pornoa? Miksi? Keskustele, ole hyvä!

4 kommenttia:

  1. Hyvää pohdintaa, kiitos! Itse en oikein tiedä mitä kirjastossa "pitäisi" olla, aina se aineistonvalinta kuitenkin on kompromissien ja...niin, valintojen tekoa. Poroilan kanssa olen kuitenkin siitä samaa mieltä, että on aika kestämätöntä, että vuosikymmenestä toiseen on joitain julkaisutoiminnan alueita, jotka jotenkin "itsestään selvästi" kuuluvat kirjastotoiminnan ulkopuolelle.

    Numeroimasi syyt olivat selkeitä ja hyvin perusteltuja, joten laiskana kommentoin noita valmiita pointteja.

    1) Sitä saa jo

    Anteeksi, nyt en kerta kaikkiaan ymmärrä miten porno tässä kohdin eroaa suurimmista osasta kirjaston tarjoamaa aineistoa.

    2) Lasten suojelu

    Tämä on perusteltu pointti siinä mielessä, että oikeasti jouduttaisiin näkemään aika paljon vaivaa, että pornomatsku ei kovin helpolla osuisi pikku taaperoiden silmiin ja kätösiin. Ei siis varsinainen este pornolainaustoiminnalle, mutta joitakin päätöksiä on kirjastossakin helpointa tehdä käytännöllisistä syistä.

    Sivuhuomautuksena kuitenkin, että onhan meillä nytkin kokoelmissa pornografista proosaa ja sarjakuvaa (jälkimmäistä aika vähän toki), joiden lainaamista alaikäisille ei sen kummemmin valvota.

    3) Eettiset ongelmat

    Pornoteollisuutta säätelevät samat lait kuin muutakin yhteiskuntaa, ja kirjastolla ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että vaikkapa Jallun tuotantoprosesissa näitä lakeja on rikottu.

    Mainitsemiesi sinänsä vastenmielisten ja vastustettavien ilmiöiden "välillinen tukeminen" pornoa ostamalla kuulostaa omaan korvaani lisäperusteluja vaativalta väitteeltä.

    4) Vastuu veronmaksajien rahoista

    Itselläni ei oikein ole kokemusta tuosta eroottisen aineiston nopeasta tuhoutumisesta himokkaiden lainaajien käsittelyssä. Jos näin on, niin toki se on ihan hyvä peruste pornon valitsematta jättämiselle. Toisaalta taas, kyllähän kirjastoon hankitaan muutakin (lehti)materiaalia, jota ei edes ole ajateltu säilytettävän pitkään.

    Laadun käsitteestä voidaan tosiaan aina keskustella, ja toivottavasti keskustellaankin. Minullakaan ei ole mitään sitä vastaan, että "laatu" on yksi aineistotyötä keskeisesti ohjaavista kriteereistä. Mutta kyllä niitä veronmaksajien rahoja mielestäni voi jonkin verran käyttää (ja käytetäänkin jo) myös semmoisen aineiston hankintaan, jonka ainoa valintaperuste on suuri kysyntä. "Laadusta" puhuminen tuottaa myös mahdollisesti sen ongelman, että pornon vastustajille "laadukas porno" on paradoksaalinen käsite, pornon kuluttajalle taas koko kysymys on triviaali.

    5) Henkilökohtaiset mielipiteet

    Nämähän vaikuttavat aina, ihmisiä me olemme kuitenkin kaikki. Toivottavasti vain sen oman valinnan taakse löytyy joku kestävämpikin perustelu kuin aineiston subjektiivinen inhottavuus. Minunkin mielestäni Cosmopolitanin tarjoama maailmankuva on vääristynyt ja vastenmielinen, mutta en jättäisi sitä tilaamatta kirjastoon.

    ---

    Palataan nyt vielä siihen hankalaan kysymykseen, että pitäisikö olla pornoa vai eikö pitäisi. Olen sitä mieltä, että ihan hyvin _voisi_ olla, mutta kirjasto selviää mainiosti ilmankin. Säästymme monilta käytännön ongelmilta, julkiselta myllytykseltä ja ylimääräiseltä rahanmenolta. Pragmaattisuus kunniaan. :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos pitkästä kommentista, ihan mahtavaa :) Olet listannut mielestäni hyvin vasta-argumentteja esittämiini näkökohtiin.

    Tässä vielä hieman lisäpohdintaa mainitsemiini kohtiin:

    1) Eihän se eroakaan, ja pointtini oli juuri se :) Melkein kaikkea on saatavilla, kun pyytää. Jos jotain puuttuu oman kirjaston kokoelmasta, sitä voi kaukolainata muualta - kysymys ei siis ole välttämättä sensuurista, vaan päällekkäisyyksien välttämisestä.

    2) Isommissa kirjastoissa pornomatskun pitäminen pois lasten käsistä olisi helpompaa kuin pienissä. Yhden hengen aineistooni vedoten sanoisin, etteivät eroottiset sarjakuvat ole lapsille niin hämmentäviä kuin varsinaiset pornolehdet - tämä on kuitenkin vain oma kokemukseni asiasta.

    3) En toki oletakaan, että Jallun tekijäkunta rikkoisi lakeja. Ajattelin enemmän pornofilmejä, joissa (edelleen oman varsin vähäisen kokemukseni perusteella) näyttäisivät joskus esiintyvän myös alaikäiset näyttelijät. Itse en sellaista toimintaa haluaisi tukea.

    4) On ilman muuta totta, että kirjastoon hankitaan paljon aineistoa pelkän kysynnän perusteella. Pitäisikin selvittää, onko pornolle kysyntää.

    Muuten olen sitä mieltä, että kyllähän jokin isompi kirjasto voisi ihan hyvin tehdä kokeilun, että tilataan jotain Playboyta ja katsotaan, mitä tapahtuu. Sittenhän selviäisi vastaus moniin tässäkin esitettyihin kysymyksiin.

    Lisätietona vielä, että itse en työssäni tee valintaa. Käsittelemäni aineisto on lisäksi luonteeltaan niin epäeroottista kuin vain on mahdollista. Tämä onkin enemmän tällaista teoreettista pohdintaa :)

    VastaaPoista
  3. Jos ei kukaan pohtisi teoreettisesti, niin hataralla pohjalla olisi se varsinainen käytännön toiminta - tämähän pätee vähän kaikkeen. :) Kiitos vielä näistä lisäselvennyksistä, ne valottavat argumenttejasi hyvin.

    Ei minulla näihin olekaan oikeastaan muuta lisättävää kuin kolmoskohtaan. Sellaisessa mainstream-pornossa, johon tavallinen kansalainen helpoiten törmää, pidetään varmasti hyvin tarkkaan huolta siitä, että näyttelijöiden henkkarit on tarkistettu. Laillisen (filmi)pornobisneksen arvo on miljardiluokkaa, ja siellä ei yksikään tuottaja ota riskiä linnakeikasta. Alaikäisillä teetettyä laitonta tavaraa varmasti (ja valitettavasti) on olemassa paljon, mutta sitä levitetään sitten jossain Googlelta ja viranomaisilta piilossa.

    VastaaPoista
  4. "4) On ilman muuta totta, että kirjastoon hankitaan paljon aineistoa pelkän kysynnän perusteella. Pitäisikin selvittää, onko pornolle kysyntää."

    Tää kuulostaa aiheelta, josta joku vois tehdä varsin raflaavan gradun tai väikkärin.

    Noin yleisemmin pitää kiittää, kun jaksat näin pohtia asioita. Mie en jaksa just nyt kommentoida laajemmin, kun on loma ja nukuttaakin vielä, mutta saatan palata vielä aiheeseen. Joka tapauksessa on tärkeää, että tätä keskustelua jaksetaan käydä tässä maassa.

    VastaaPoista