maanantai 4. marraskuuta 2013

NaNoWriMo 2013: D


Jason Bourne, Mika Waltarin tyyliin

Delhi, Moskova.
Olen kotona kaikkialla
ja kaikkialla vieras.

Menneisyys on unta,
tulevaisuus avoin.
Pelkään itseäni.

Sähkövalot syttyvät
satamakortteleissa.
Kuljen läpi sinisen hämärän

yksin, enkä tiedä,
mikä on tämä tunne.
Pelkään, että vielä ymmärrän.

Jason Bourne -elokuvista ja Mika Waltarin tuotannosta löytyy yllättävän samanlaisia teemoja, esimerkiksi kosmopoliittisuutta, menneisyyden kieltämistä ja itseen kohdistuvia epäilyksiä. Waltarin tyylin matkiminen ei kuitenkaan ole helppoa. Ei riitä, että aiheet ja ilmaisut ovat samankaltaisia, vaan runon pitäisi olla myös kielellisesti esikuvansa tasolla. Ihan Waltarin nerokkuuteen en todellakaan tässä runossa yllä, vaikka kaksi ensimmäistä säkeistöä ovatkin mielestäni ihan mukiinmeneviä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti